keskiviikko 25. kesäkuuta 2008

Lisää "tunttarin" näyttelijöitä

Muitstatko vielä?

Muistatko vielä näyttelijöiden oikeat nimet - entä roolinimet?

maanantai 23. kesäkuuta 2008

Hyvästi Finnjet ( Kuva HS)

Monet matkat on tehty Finnjetillä - Euroopan autobaanoille ja Gardan maisemiin. On käyty Lyybekissä ja Hampurissa.

Tsekatkaa edes kledjut...

Katsokaa ajan asusteita - jalkineita ja muuta kampetta - vaatetta parasta mitä oli päälle laittaa.

JS

Kuvista saa klikkaamalla melko suuret ja voi siis tarkastella, jos on mielenkiintoa.

Isoäidin luokkakuva vuodelta 1911

Isoisän luokkakuva vuodelta 1911

sunnuntai 22. kesäkuuta 2008

lauantai 21. kesäkuuta 2008

Erik XIV kyynärpään jälki Turun linnassa

Meriteistä - ammattiautoilijoille myönnetty "vuoden kuljettaja"

keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

Iwo Jiman taistelu (operaatio Detachment) käytiin Yhdysvaltojen ja Japanin välillä pienellä Tyynen valtameren saarella helmi-maaliskuussa 1945. Se oli kovimpia ja armottomimpia Tyynen valtameren sotanäyttämöllä käydyistä taisteluista toisessa maailmansodassa. Yhdysvaltojen maihinnousun tarkoitus oli valloittaa Iwo Jiman saari sen strategisesti hyödyllisten lentokenttien tähden.^[3]

Yhdysvaltalainen merijalkaväki suoritti maihinnousun Iwo Jima saarelle noin neljälläsadalla amtrackilla ja maihinnousualuksella. Japanilaiset kuitenkin odottivat USA:n joukkoja, ja vetivät kärkijoukon pussiin. Kun amerikkalaiset olivat edenneet ensimmäisten dyynien yli, ja parisen sataa sotilasta oli edennyt noin neljäsosan rannasta, avasivat japanilaisten järeät tykit tulen amerikkalaisten niskaan. USA:n merijalkaväen onnistui kuitenkin murtaa puolustus.

"kättä päälle" Koppi ja Syppi

Kansallis-Osake-Pankki

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kansallis-Osake-Pankki eli KOP (myös Kop) oli vuosina 1889–1995 toiminut suomalainen liikepankki. Vuonna 1933 Luotto-Pankki sulautettiin KOP:hen. STS-pankki fuusioitiin KOP:hen vuonna 1992 ja vuonna 1995 KOP sulautui Suomen Yhdyspankkiin muodostaen Merita Pankin.

Pankkikriisin ohella, pankkiin ja sen johtoon kohdistunutta kritiikkiä on kerännyt osakseen niin sanottu Kansallisanti, vuonna 1994 järjestetty osakeanti, jossa kerättiin 2 miljardia markkaa sijoittajilta.

Vuoden 1995 fuusiossa Kansallis-osake-pankin omistajat saivat n. 40 % Merita Pankin osakkeista.

Kansallispankin tunnus oli sininen tyylitelty orava.

Suomen Yhdyspankki

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen Yhdyspankki Oy (ent. Pohjoismaiden Yhdyspankki, ruots. Föreningsbanken i Finland) (SYP, myös Syp), perustettiin 1862 ensimmäisenä suomalaisena liikepankkina. Sen pääkonttoriksi valmistui 1898 Aleksanterinkatu 36b:n Gustaf Nyströmin suunnittelema graniittitalo.

SYP Oy:n omisti Unitas Oy, jonka osakkeet noteerattiin pörssissä. Ulkomaan toiminnoissa käytettiin yleensä nimitystä UBF, Union Bank of Finland. Venäjänkielisillä alueilla Unitas-nimeä kannattikin välttää. Sana tarkoittaa venäjän kielessä vessanpönttöä.

Pankki toimi nimellä Pohjoismaiden Yhdyspankki (PYP) 1919−1975, Nordiska Föreningsbanken.

SYP valtasi ja fuusioi itseensä vuonna 1986 Helsingin Osakepankin.

1995 SYP (Oik. Unitas Oy) yhdistyi pankkikriisin johdosta Kansallis-Osake-Pankin (KOP) kanssa Merita Pankiksi vuonna 1995. Unitas Oy muutti nimensä Merita Oy:ksi ja tarjosi fuusiovastikkeena KOP:n osakkaille yhden Meritan osakkeen kolmea KOP:n osaketta vastaan. KOP:n osakkaat saivat n. 40 % Meritan osakkaista. Vuonna 1997 Merita Pankki yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa, jolloin muodostui MeritaNordbanken. Vuonna 2001 pankkikonserni otti käyttöön nykyisen nimen Nordea.

Suomen Yhdyspankin näkyvin pääjohtaja sen viimeisinä vuosina oli Mika Tiivola.

Helsingin Osakepankin säästökirja koteloineen

Helsingin Osakepankki (lyhenne HOP) oli vuonna 1913 perustettu liikepankki jonka pääkonttori oli Helsingissä. 1984 pankilla oli 113 sivukonttoria ja sen taseen loppusumma oli yli 9,3 miljardia markkaa. Yhdyspankki osti Helsingin Osakepankin 1986 ja sulautti sen itseensä.

"väiski" Väinö Linna

Markka-aikaa

50 markan setelissä oli K. J. Ståhlberg ja takana Suomen leijona (setelistä tehtiin myöhempinä vuosina hiukan muunneltuja sarjoja ja vuonna 1977 kokonaan uusittu malli).

tiistai 17. kesäkuuta 2008

Postisäästöpankin säästökirja 1957

Tanskalaiset luulivat ilmeisesti, että Sampo käyttää vielä näitä.

Neuvostoliitosta - Venäjään

Lenin

Vladimir Iljitš Lenin (ven. Влади́мир Ильи́ч Ле́нин), alkuperäiseltä nimeltään Vladimir Iljitš Uljanov (ven. Влади́мир Ильи́ч Улья́нов kuuntele ääntämys^?) (22. huhtikuuta 1870 – 21. tammikuuta 1924) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja. Hän oli nimellisesti myös Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja ja käynnisti vastavallankumouksellisten puhdistukset^[1].

Lenin oli yksi hänen vallankumouksellisista salanimistään.^[2]Hänen uskotaan kehitelleen sen vastustaakseen Georgi Plehanovia (ven. Георгий Плеханов), jonka pseudonyymi oli Volgin (ven. Во́лгин), Volgajoen mukaan.^[2] Uljanov otti nimensä Lenajoesta, joka on pidempi ja virtaa vastakkaiseen suuntaan.

Stalin

Stalinin aikana Neuvostoliitto kehittyi agraarisesta maatalousyhteiskunnasta teollistuneeksi supervallaksi, sotilasmahdiksi ja avaruusajan tiennäyttäjäksi. Tavoitteidensa saavuttamiseksi Stalin turvautui valtioterroriin, suoritti vähemmistökansallisuuksien pakkosiirtoja, lähetti toisinajattelijoita pakkotyöhön ja pystytti vankileirien verkoston. Jaltan konferenssissa hän piirsi toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan rajat, jolloin hänen valtapiiriinsä joutuivat myös puna-armeijan valloittamat alueet itäisessä ja keskisessä Euroopassa. Kuollessaan 1953 hän oli kansansa palvoma johtaja, mutta hänen jälkeensä hänen hallintonsa rikokset ja henkilökultti tuomittiin Hruštšovin

Hruštšov

kNikita Sergejevitš Hruštšov (ven. Ники́та Серге́евич Хрущёв, kuuntele ääntämys^?; vanhentunut translitteraatio Hruštšev) (17. huhtikuuta 1894 Kalinovka – 11. syyskuuta 1971 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964. Hän saavutti Neuvostoliiton johtajuuden Josif Stalinin kuoleman jälkeisessä valtakamppailussa puolueen sisällä. Hän oli myös ministerineuvoston puheenjohtaja 1958–1964. Hruštšov oli kansallisuudeltaan venäläinen mutta ukrainalaistui myöhemmin.äynnistämässä destalinisointikampanjassa.

Brežnev

Brežnevistä tuli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri 1964, ja puolueen pääsihteeri hän oli 1966–1982 eli pisimmän ajan Stalinin jälkeen. Hän oli korkeimman neuvoston puheenjohtaja eli valtion päämies 1960–1964 ja 1977–1982.

Mihail Sergejevitš Gorbatšov (ven. Михаи́л Серге́евич Горбачёв kuuntele ääntämys^?, s. 2. maaliskuuta 1931) on venäläinen poliitikko, joka toimi viimeisenä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerinä 1985–1991 ja Neuvostoliiton presidenttinä vuosina 1988–1991.

Hänen uudistuspyrkimyksensä johtivat liennytykseen ja vaikuttivat kylmän sodan päättymiseen, josta hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti aikaisemman poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta aiheutti Neuvostoliiton hajoamisen.

Boris Jeltsin

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Boris Jeltsin

Boris Nikolajevitš Jeltsin (ven. Бори́с Никола́евич Е́льцин, 1. helmikuuta 1931 Butka – 23. huhtikuuta 2007^[1] Moskova) oli Venäjän ensimmäinen presidentti vuosina 1991–1999. Jeltsinillä oli myös keskeinen rooli Neuvostoliiton alasajossa ja hänen presidenttikaudellaan Venäjällä tapahtui suuri joukko uudistuksia.

Isoäitini passi vuodelta 1923

Huomaa leima on paperipala joka on liimattu langan päälle, joka menee sivun ja kuvan läpi. Ihana ihminen tuo isoäiti ...

Matkustusasiakirja vuodelta 1923

maanantai 16. kesäkuuta 2008

"Leviää kuin elanto" Elanto 1905-2003

Elanto laajentaa toimenkuvaansa 1960-luvulla

Helsinki kasvoi edelleen voimakkaasti. Keskustassa korttelit alkoivat olla täynnä ja yksittäisten liikerakennusten rakentaminen oli vähäistä. Painopiste siirtyi lähiöihin ja aluerakentamiseen. Parhaat kauppapaikat jaettiin neljän koplassa, johon kuuluivat Elanto, Helsingin Osuuskauppa, Kesko ja Tukkukauppojen Oy.

Elannon johto koki täysremontin. Väinö Tanner väistyi hallintoneuvoston johdosta ja Paavo Heinimo pääjohtajan paikalta. Uudeksi pääjohtajaksi valittiin tohtori Mauno Koivisto, mutta hän ei ehtinyt ottaa tehtävää vastaan, koska sai samaan aikaan viran Suomen Pankista. Paikalle nimitettiin Ylermi Runko. Samalla tapahtui nuorennusleikkaus koko johtoryhmässä: keski-ikä laski 55 vuodesta 38:aan.^lähde?

Kuluttajien tottumukset muuttuivat. Autojen käyttö oli lisääntynyt räjähdysmäisesti ja välimatkat menettäneet merkitystään. Ihmiset asioivat taajamissa ja maaseutu autioitui. Pääkaupunkiseutu oli muuttovoittoaluetta, mutta perinteinen päivittäistavarakauppa ei kannattanut. Elanto myi vain omaa leipäänsä, vaikka kuluttajat kysyivät jo jotain muutakin.

Elannon markkinaosuus päivittäistavarakaupassa oli huvennut 30:stä 20 prosenttiin.^lähde? Runko keskitti tarmonsa päätoimialaan eli vähittäiskauppaan, jolloin pikamyymälöiden määrä nousi nopeasti 50:een ja saman tien sataan. Kaikkiaan myymälöitä oli Elannon historian ennätysmäärä eli 578.^lähde? Lisäksi Elannolla oli 29 ravintolaa.^lähde?

Väinö Tanner vastusti Elannon lähtemistä anniskeluravintolabisnekseen, mutta joutui taipumaan hallintoneuvostouransa viimeisinä kuukausina. Anniskelu tuli pääkaupunkiin Loviisan kautta, kun sikäläinen osuusliike fuusioitui Elantoon. Pian myös Fennia ja Kappeli Helsingin keskustassa siirtyivät Elannolle. ( Lähde Wikipedia)