Neuvostoliitosta - Venäjään

Lenin

Vladimir Iljitš Lenin (ven. Влади́мир Ильи́ч Ле́нин), alkuperäiseltä nimeltään Vladimir Iljitš Uljanov (ven. Влади́мир Ильи́ч Улья́нов kuuntele ääntämys^?) (22. huhtikuuta 1870 – 21. tammikuuta 1924) oli venäläinen vallankumouksellinen, bolševikkipuolueen johtaja ja leninistisen ideologian perustaja. Hän oli nimellisesti myös Neuvostoliiton ensimmäinen johtaja ja käynnisti vastavallankumouksellisten puhdistukset^[1].

Lenin oli yksi hänen vallankumouksellisista salanimistään.^[2]Hänen uskotaan kehitelleen sen vastustaakseen Georgi Plehanovia (ven. Георгий Плеханов), jonka pseudonyymi oli Volgin (ven. Во́лгин), Volgajoen mukaan.^[2] Uljanov otti nimensä Lenajoesta, joka on pidempi ja virtaa vastakkaiseen suuntaan.

Stalin

Stalinin aikana Neuvostoliitto kehittyi agraarisesta maatalousyhteiskunnasta teollistuneeksi supervallaksi, sotilasmahdiksi ja avaruusajan tiennäyttäjäksi. Tavoitteidensa saavuttamiseksi Stalin turvautui valtioterroriin, suoritti vähemmistökansallisuuksien pakkosiirtoja, lähetti toisinajattelijoita pakkotyöhön ja pystytti vankileirien verkoston. Jaltan konferenssissa hän piirsi toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan rajat, jolloin hänen valtapiiriinsä joutuivat myös puna-armeijan valloittamat alueet itäisessä ja keskisessä Euroopassa. Kuollessaan 1953 hän oli kansansa palvoma johtaja, mutta hänen jälkeensä hänen hallintonsa rikokset ja henkilökultti tuomittiin Hruštšovin

Hruštšov

kNikita Sergejevitš Hruštšov (ven. Ники́та Серге́евич Хрущёв, kuuntele ääntämys^?; vanhentunut translitteraatio Hruštšev) (17. huhtikuuta 1894 Kalinovka – 11. syyskuuta 1971 Moskova) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964. Hän saavutti Neuvostoliiton johtajuuden Josif Stalinin kuoleman jälkeisessä valtakamppailussa puolueen sisällä. Hän oli myös ministerineuvoston puheenjohtaja 1958–1964. Hruštšov oli kansallisuudeltaan venäläinen mutta ukrainalaistui myöhemmin.äynnistämässä destalinisointikampanjassa.

Brežnev

Brežnevistä tuli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri 1964, ja puolueen pääsihteeri hän oli 1966–1982 eli pisimmän ajan Stalinin jälkeen. Hän oli korkeimman neuvoston puheenjohtaja eli valtion päämies 1960–1964 ja 1977–1982.

Mihail Sergejevitš Gorbatšov (ven. Михаи́л Серге́евич Горбачёв kuuntele ääntämys^?, s. 2. maaliskuuta 1931) on venäläinen poliitikko, joka toimi viimeisenä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerinä 1985–1991 ja Neuvostoliiton presidenttinä vuosina 1988–1991.

Hänen uudistuspyrkimyksensä johtivat liennytykseen ja vaikuttivat kylmän sodan päättymiseen, josta hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti aikaisemman poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta aiheutti Neuvostoliiton hajoamisen.

Boris Jeltsin

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Boris Jeltsin

Boris Nikolajevitš Jeltsin (ven. Бори́с Никола́евич Е́льцин, 1. helmikuuta 1931 Butka – 23. huhtikuuta 2007^[1] Moskova) oli Venäjän ensimmäinen presidentti vuosina 1991–1999. Jeltsinillä oli myös keskeinen rooli Neuvostoliiton alasajossa ja hänen presidenttikaudellaan Venäjällä tapahtui suuri joukko uudistuksia.